Tämmösiä huonoja puolia tuossa päiväkodissa työskentelyssä on. Sitä ollaan koko ajan kipeenä. Varsinki ku oot viel tämmönen joka on saanu jotaki muuta sen vastustuskyvyn tilalle. En oo vaan vielä huomannu että mitä.
Eka oltiin noroviiruksessa. No, siitä selvittiin onneksi viikonlopussa!
Siitä pari viikkoa, sairastuttiin tähän nuhakuumeeseen.. Oltiin puolitoista viikkoa kipeenä. Saatiin siihen vielä antibioottikuuriki korvatulehukseen. Noh, kerkesin olla KOLME päivää töissä... Ajattelin et käyn näyttää tota korvatulehuskorvaa ku ei meinaa oikeen kuulla sillä. No, sainpahan sieltä kunnon tuomion. Tärykalvoni näyttää kuulemma siltä niinku se ois räjähtäny, eli se on puhjennu, eli ei oo hitto vieköön kumma ettei sillä kuule. No, olihan siellä poskiontelontulehduski ja lämpöä! Eli uutta antibioottikuuria pukkaa ja sairaslommaa vielä siihen päälle. Mutta ku ei oo kippee olo..
Eikä siinä vielä kaikki! En ole kahteen viikkoon päässy liikkumaan, eli ahistus on huippuluokkaa ja tuo minun kuoma luultavasti pakkaa kohta kassit ja häipyy koska hän saa joka päivä kuulla kuinka "mie oon lihava, hyi mie oon ällöttävä, katokku oon läski". No, tällä viikolla oli tarkotus uida ja käydä salilla ja ottaa taas elämästä kiinni, no mitä sitä tyhyjää, liikunta kiellettiin koko viikolta.. Eli onpahan ainaki ahistus kaverina ku hellu on töissä..
Mutta ostinpa sarvikuonon! Joojoo, sarvikuonon. En mie sitä varmaan uskalla käyttää ko on niin pelottavan näkönen laite, mutta ostin sen kuiteski. Ette te halua tietää mikä se on, älkää kysykö.
Sen verran piti vielä sanomani. Aamulla otin viimeisen pillerin tätä edellistä kuuria. Siltikki oli tuolla onkaloissa tulehus. Määrättiin sama kuuri. Jos tuo viikon kuuri ei ole vaikuttanu nuihin onteloihin nii mitenkä se vois auttaa nytten ?! Argh..
Ehkä mie tässä näiden kahen saikkupäivän aikana saan jotain
-ristamariia
