Minun kauan odottama Singstar tuli tänään! Voi ei..
Ja nyt ku se on tuossa nii minen uskalla laulaa.. Jos sitä tässä rohkaistuis vielä, joskus, ehkä...
Ei osata tuon toisen puoliskon kans yhtään järjestää minkäännäköisiä juhlia, mutta ajattelin että jos sitä nyt repäsis ja järjestäis tuparit! Ei sitä kyllä tarvi sanoa ku että boolia saattaa hieman olla ja jotain pikku naposteltavaa niin minun ihanat rohmukaverit on ryhmänä odottamassa jo oven takana ;)
Tänään tein sitten viimeisen asian mikä piti uutta kotia varten, sähkösopimuksen. Jos meinaan vähän ajan sisään taas muuttaa johonkin nii teljetkää minut arkkuun ja lähettäkää Siperiaan paimentamaan pingviinejä, kiitos. Eihän tää ollukkaa ku kuues kerta kolmen vuojen sissään.
Minä sain tänään töihin ihkaoman harjoittelijan! Khihi. On se jännää ku vasta ihan vähän aikaa sitten minä olin vielä harjoittelemassa ja suorittamassa näyttöjä ja tein mitä käskettiin, ja nyt sitä on itse siinä tilanteessa että pitäis arvioida jonkun toiseen osaamisia?! Kaikkea sitä.
Mutta on se kyllä oikeasti aika haastavaa. Se arvioiminen nimittäin. Kuinka moni työpaikkaohjaaja oikeasti lukee sen koko näyttösuunnitelman kannesta kanteen, niinkuin pitäisi? Tai kiinnittää oikeasti huomiota niihin asioihin mihin pitäisi sinä aikana kun se harjoittelija siellä töissä on?
Ja miksi, voi miksi harjoittelijat joutuvat olemaan kokonaan ilman palkkaa? Heillä on muutenkin luultavasti enemmän paineita olla töissä harjoittelijana, koska koko ajan jonkun on pakko seurata heidän tekemisiä, ja arvioida heitä. Jos sattuu tekemään virheen, niin ainakin itsellä on heti semmoinen olo ettei sitä voi paikata mitenkään.
Oli yksikin paikka missä olin yksin iltavuorossa ilman toista kokkia, vaikkei niin saisi edes tehdä. No, siellä sattui sitten yhden kastikkeen kanssa oikea emämoka, ja voi herranjumala sitä häpeän määrää! Jälkeenpäin sainkin kuulla että minusta oltiin puhuttu aika negatiiviseen sävyyn, nimenomaan että asioita oli töpeksitty ja sitä rataa.
MINÄ OLIN HARJOITTELIJANA, HARJOITTELEMASSA SITÄ PERHANAN RUOANLAITTOA! Miten sitä voi kasvattaa sitä itseluottamusta asioihin, jos tällä tavalla tehdään harjoitteluaikoina? Kysynpä vain.
No, onneksi oli edes kaveri jolle tämä epäonnistunut kastike meni, niin hän sentään ymmärsi asian.
Saipahan taas vähän avauduttua, nyt lopetan elämisen ja alan pelaamaan.
Seuraavaan kertaan kuomat.
-ristamariia
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti